Kaikkien lasten ja teini-ikäisten nuorten pitäisi voida elää onnellisina ja terveinä. Jotkut heistä tarvitsevat lisätukea, jotta he saisivat hyvää koulutusta, terveydenhoitoa, terveellistä ruokaa ja paremmat asuinolosuhteet.
Tätä varten EU-mailla on kansallisia suunnitelmia. Niiden tukena on strategia, jonka nimi on eurooppalainen lapsitakuu. Kun EU ryhtyi tarkistamaan lapsitakuun, EU-maiden suunnitelmien ja köyhyyden vastaisen EU-strategian toimivuutta, se kysyi alle 18-vuotiailta EU-kansalaisilta itseltään, mitä mieltä he ovat asioiden etenemisestä omassa maassaan.
Keitä kuultiin?
- 41 736 lasta (8–17 vuotiaita)
- vastaajia oli kaikista 27 EU-maasta
- verkkokyselyn lisäksi järjestettiin 26 fokusryhmäkeskustelua ja 45 henkilökohtaista haastattelua
- osallistujista 52 % oli tyttöjä, 43 % poikia, 2 % muita, 3 % ei halunnut sanoa
Monet lapset sanoivat, että apua ja palveluja on saatavilla ja että jotkin asiat ovat parantuneet. Kaikki eivät kuitenkaan voi käyttää näitä tukipalveluja samalla tavalla. Vaikka lapsilla on samat oikeudet, heillä ei aina ole samoja mahdollisuuksia jokapäiväisessä elämässä.
- Köyhyys rajoittaa lasten osallistumista jokapäiväiseen toimintaan ja aiheuttaa häpeää ja syrjäytymistä, vaikka palveluja olisikin olemassa.
- Lapset kertovat, että jotkut kohtaavat syrjintää vammaisuuden, etnisen alkuperän, maahanmuuttaja-aseman, sukupuolen tai muun erilaisuutensa vuoksi.
- Lapset sanovat, että aikuiset ovat joskus toiminnassaan passiivisia tai epäjohdonmukaisia, mikä heikentää heidän turvallisuuttaan ja yhteenkuuluvuuden tunnettaan.
- Lasten mielestä osallisuuden tunnetta edistää se, että lähellä on luotettavia aikuisia, saatavilla on mielenterveystukea ja että lapsia kuunnellaan.
- Lapset haluavat, että heitä kohdellaan kunnioittavasti, heitä autetaan tuntemaan olonsa turvalliseksi, heidän yksityisyyttään suojellaan eikä heitä syrjitä.
- Koulun retkien ja tapahtumien olisi oltava kohtuuhintaisia, ja vähävaraisten perheiden lasten olisi saatava tukea niiden kustannuksiin. Myöskään terveydenhuollon, hyvien asuntojen ja ruoan saatavuuden ei pitäisi olla riippuvaista pelkästään perheen tuloista.
- Tuen olisi oltava käytännönläheistä, oikea-aikaista ja johdonmukaista, ja sitä olisi tarjottava erityisesti köyhyydessä eläville lapsille, vammaisille lapsille, vähemmistötaustaisille lapsille, maahanmuuttajalapsille sekä sijaisperheistä tai lastenkodista omilleen lähteville nuorille.
- Lapsia olisi kuultava päätöksissä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä koulussa, paikallisyhteisöissä ja palvelujen tarjonnassa. Tämä olisi tehtävä mielekkäällä ja osallistavalla tavalla, joka johtaa näkyvään muutokseen.
Tiivistelmä: Lasten näkemykset köyhyydestä ja sosiaalisesta osallisuudesta
Koulumaailma
- Mitä lapset sanoivat
- Kaikki lapset eivät saa tasavertaisesti hyötyä koulunkäynnistä – retkien, aktiviteettien ja laitteiden kustannukset ovat esteenä osallistumiselle myös silloin, kun koulunkäynti on virallisesti maksutonta.
- Oppimisen tuki on epätasaista, kokeet ja tentit aiheuttavat paineita, luokkakoot ovat suuria ja kiusaamiseen ja syrjintään ei aina reagoida tarmokkaasti. Tämä vaikuttaa lasten kykyyn oppia, tuntea olonsa turvalliseksi ja osallistua täysipainoisesti kouluelämään.
- Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tuessa on viivästyksiä ja puutteita, ja virallisten suunnitelmien toteuttaminen käytännön arjessa on joskus vaikeaa.
- Mitä lapset pyysivät
- Kiusaamista ja syrjintää olisi torjuttava tehokkaammin ja turvallisuutta olisi parannettava kouluissa (sekä terveydenhuollossa, kodeissa ja julkisilla paikoilla).
- Kouluilla olisi oltava keskeinen rooli ennaltaehkäisyssä.
- Opinto-ohjaajien, kouluterveydenhoitajien ja kouluavustajien palvelujen olisi oltava jatkuvasti käytettävissä. Terveydenhuoltopalvelujen ja riittävän ruoan saatavuus olisi varmistettava. Jokaisella lapsella pitäisi olla luotettava aikuinen, jonka puoleen kääntyä.
Minua kiusattiin koulussa, enkä halua, että muut joutuvat kärsimään samanlaisesta traumaattisesta kohtelusta. Lapsille olisi opetettava jo varhaisesta iästä alkaen, että kiusaaminen on väärin ja että se voi vahingoittaa muita. Näin koulunkäynti olisi mukavampaa kaikille.
Terveydenhuolto, asuminen ja ruoka
- Terveydenhuollon saatavuus
- Pitkät odotusajat, hankalat matkat ja esimerkiksi hammaslääkärikäyntien ja terapiapalvelujen kalleus pahentavat ongelmia ja lisäävät eriarvoisuutta.
- Mielenterveystukea on saatavilla epätasaisesti, eikä vastaanottoaikoja saa riittävän nopeasti. Tämä ongelma on myös kouluissa.
- Lapset eivät useinkaan tiedä, mistä he voisivat hakea apua, erityisesti jos vanhemmat eivät pysty auttamaan.
- Asianmukaiset asuinolot
- Hyvät asuinolot ovat lasten mielestä turvallisuuden, ihmisarvon, terveyden ja oppimisen perusta.
- Lasten suurimpia huolenaiheita ovat elinkustannusten kallistuminen, kotitalouksien ongelmat vuokran ja muiden laskujen maksussa ja jopa asunnon menettämisen uhka sekä se, että kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet nuoret eivät saa riittävää tukea lähtiessään omilleen.
- Huolta aiheuttavat myös turvattomuus, huonot asuinolot ja epätasa-arvo palvelujen saannin suhteen. Erityisesti tämä koskee köyhyydessä eläviä lapsia, sijaishuolloissa olevia lapsia ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvia lapsia.
- Esimerkkejä huonoista asuinoloista ovat asuntojen kylmyys, kosteusongelmat, ahtaus, yksityisyyden puute ja rakennusten turvallisuuspuutteet.
- Terveellinen ruoka
- Lasten mielestä ruoan terveellisyys on erittäin tärkeää, mutta kaikki lapset eivät saa terveellistä ruokaa joka päivä.
- Huolta aiheuttaa se, että kouluateriat eivät ole maksuttomia kaikille, erityisesti vanhemmille oppilaille, eivätkä kaikki saa terveellistä ruokaa loma-aikoina koulujen ollessa kiinni.
- Lapset sanovat, että kaikilla perheillä ei ole varaa terveelliseen ruokaan, terveellinen ruoka on muuta kalliimpaa, ja koulussa tarjottavan ruoan laatu on joskus heikkoa.
- Lapset saattavat jättää ruokailun väliin, jos ruoan laatu, valikoima ja maku eivät ole riittävän hyviä.
Jokaisella lapsella olisi voitava olla koti, internet-yhteys, ruokaa ja muita tarvitsemiaan asioita sekä pääsy terveydenhuoltoon ja koulutukseen riippumatta siitä, mikä hänen etninen taustansa, uskontonsa tai muu viiteryhmänsä on, mutta kaikilla lapsilla ei näin ole. Tähän on saatava muutos.
Kuulemisen jatkotoimet
- Lasten vastauksia kuulemiseen tarkasteltiin yhdessä kustakin EU-maasta aikuisilta saatujen tietojen kanssa.
- Lasten näkemyksiä hyödynnettiin eurooppalaisen lapsitakuun strategian kehittämisessä, ja ne auttavat parantamaan myös kaikkien EU-maiden kansallisia suunnitelmia.
- Eurooppalaisen lapsitakuun vahvistaminen (2026) (englanniksi)
- Lapsitakuusta ollaan laatimassa myös lapsille suunnattua esitettä kaikilla EU-kielillä, jotta kaikki lapset EU:ssa voivat saada tietoa siitä, miten EU torjuu köyhyyttä ja edistää sosiaalista osallisuutta.
Jos olet alle 18-vuotias ja tarvitset keskusteluapua, älä epäröi puhua jollekin luotetulle aikuiselle tai soittaa lasten tukipuhelimeen omassa maassasi. Näin voit saada tarvitsemaasi apua ja tukea.